Meillä oltiin tänään useita tunteja ilman sähköä. Tulin töistä kotiin, keitettiin isännän kanssa kahvit ja sitten meni valot ja lämmöt ja televisiot pimeäksi. Toisiimme törmäillen etsittiin kynttilöitä ja taskulamppuja (mies etsi taskulamppua, nainen kynttilöitä, sukupuolten eroavaisuuksia...). Onneksi olen viime aikoina pyörinyt kaikenmaailman kynttiläkutsuilla, tuli niillekin tuikuille käyttöä.

2053521.jpg

Ensin otettiin asia ihan lunkisti, sytyteltiin niitä kynttilöitä ja juotiin kahvit ennen kuin ne ehti jäähtyä. Tunnin päästä harmiteltiin, että hitto kun menee kaikki boxin tallennukset persiilleen. Kahden tunnin päästä tuli nälkä, tuikullako tätä helvetin lasagnea sitten lämmität. Kolmen tunnin päästä loppui kännykästäkin akku ja pitikö niitä kynttilöitä poltella muuten vaan syksyn tullen, kun nyt niitä oikeasti tarvittais. Lähdetään katsomaan, että miten laajalta alueelta ne sähköt oikein on poissa. Tyrmistys oli melkoinen, kun huomattiin, että 200 metriä pitkin tietä kumpaankin suuntaan on pimeänä, sitten on katuvalot taas voimissaan. Mitä helvettiä, miten se sähkö voi olla poikki muutamasta talosta meidän kohtaa ja muualla on kaikki hyvin. Prkl, pari taloa meistä kylille päin on jouluvaloja sytytelty niin maan perusteellisesti, saatana, siinä kehuskelevat sähköillään!! Neljän tunnin kuluttua alkoi todella mietityttää, että miten pitää mökki lämpimänä, kun ei saa kiertovesipumppua päälle. Eikä ole oikein mitään tekemistäkään, kun maalata ei viitti kynttilänvalossa, palaa pian koko torppa, kun pellävaöljyn kanssa touhuaa. Neulominenkin on vähän niin ja näin. Lähdetään naapuriin, kysytään, pitääkö ottaa oma tuikku mukaan. Kauheat nettivieroitusoireet. Hullua, onhan sitä aikoinaankin pärjätty ilman sähköä, mutta kun tähän ei oikein osannut varautua.

Naapurissa ollessa sähköt palaavat ja maassa taas rauha.

2053557.jpg