Meikäläinen selätti eilen tiimalasikantapään! Olen visusti pitäytynyt perinteisessä kantapäässä, sillä käsityöperfektionistina en kestä mitään reikiä tai muita rumennuksia mun töissä.

Sisko kuitenkin hehkutti mulle erilaisten kantapäiden ihanuutta ja... No, en malttanut olla kokeilematta.

Kahden ohjeen turvin aloin eilen illalla tiimalasia vääntää. Sananmukaisesti vääntää, lanka oli välillä niin kireällä, että puikot vinkui... Muutaman kerran jouduin väärinkäsityksen vuoksi ottamaan pakkia, mut nyt se on koossa ja vielä ilman reikiä! Kuvaa en tarjoile, sillä kamerasta on akut pöllitty Nooan arkkiin(meillä lapset tietävät, että kamerasta löytyy todennäköisimmin ladatut akut ja myös sen, että lainaamista ei huomata ennen, kuin äippyli kaipaa kameraansa...). Myöhemmin sitten, nyt on niiiin voittajafiilis!