Meillä on varastossa odottamassa entisöintiä tällainen ihanuus.

Tai siis eihän se vielä mikään ihanuus ole, mutta jahka olen sitä hiukan tuunaillut, niin sitten! Tämä on myöskin mieheni isoisovanhempien peruja ja saanut aikojen saatossa pintaansa hyvinkin ihastuttavan maalikerroksen. Esine kuuluu siis samaan sarjaan kuin se peililipasto, jonka pinnasta jo rahnuttelin maalit veks... Kuva on siellä jossain ihan ensimmäisten päiväkirjamerkintöjen joukossa. Toisesta alalaatikosta olen jo poistanut maalit ja ihan kivasti tuntuivat lähtevän. En ole viitsinyt ottaa kaappia vielä työn alle, koska huone johon sen haluaisin, ei ole vielä valmis. Mutta tykkään kuitenkin kaapista kovasti, mies ei niinkään, kun on sitä jo erinäisiä kertoja siirtänyt paikasta toiseen. Painaa kuulemma.